hankintadirektiivi

Hankintadirektiivi (direktiivi 2014/24/EU) on EU:n yhteinen säännöstö siitä, miten julkiset hankintayksiköt hankkivat tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita. Suomessa se on pantu täytäntöön hankintalailla, ja sen menettelysäännöt koskevat EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Koska kaikki EU- ja ETA-maat rakentavat saman direktiivin varaan, kohtaat samat perussäännöt, missä tahansa Euroopassa jätätkin tarjouksen.

Miten hankintadirektiivi toimii?

Direktiivi annettiin 26. helmikuuta 2014, ja se korvasi direktiivin 2004/18/EY. Direktiivi ei sido sinua toimittajana suoraan. Jokainen maa panee sen täytäntöön kansallisella lailla, ja hankintayksikön on noudatettava kansallisia sääntöjä. Direktiiviä käytetään niiden tulkinnassa yhdessä EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa. Suomen hankintalaki (1397/2016) tuli voimaan 1. tammikuuta 2017.

Direktiivillä on kaksi sisardirektiiviä:

• Direktiivi 2014/25/EU koskee erityisaloja (vesi, energia, liikenne ja postipalvelut). Lue lisää erityisalojen hankinnoista.
• Direktiivi 2014/23/EU koskee käyttöoikeussopimuksia. Suomessa ne on säännelty hankintalaissa. Lue lisää käyttöoikeussopimuksista.

Käytännössä näet direktiivin vaikutuksen ennen kaikkea siinä, että hankinnat julkaistaan TED-tietokannassa, ESPD toimii alustavana näyttönä, tarjousajoille on vähimmäispituudet ja ennen sopimuksen tekemistä on odotusaika. Odotusaika ja tehottomuusseuraamus ovat peräisin oikeussuojadirektiivistä 89/665/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66/EY.

Jokaisella maalla on oma täytäntöönpanolakinsa: Ruotsissa LOU, Tanskassa udbudsloven ja ETA-maa Norjassa anskaffelsesloven ja anskaffelsesforskriften. Norjan asetuksen osa III sisältää direktiivin säännöt, kun taas osa II sisältää kansalliset säännöt hankinnoille, joiden arvo on Norjan kansallisen kynnysarvon (1,3 miljoonaa kruunua) ja ETA-kynnysarvojen välillä. Eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa hankintalaki ja Norjan säännöt.

Euroopan komissio antoi 9. syyskuuta 2026 ehdotuksen yhdestä asetuksesta, joka korvaisi kaikki kolme direktiiviä (COM(2026) 590, nimeltään ”Public Procurement Act”), mutta ehdotusta ei ole hyväksytty, ja sitä sovellettaisiin aikaisintaan kaksi vuotta hyväksymisen jälkeen.

Esimerkki: Suomalainen IT-yritys harkitsee puitesopimusta pilvipalvelujen ylläpidosta norjalaiselle valtion virastolle. Sopimuksen arvo on 20 miljoonaa kruunua. Arvo ylittää ETA-kynnysarvon, joten kilpailutus noudattaa Norjan asetuksen osaa III. Ilmoitus julkaistaan Norjan Doffin-portaalissa ja TED:ssä. Yritys täyttää ESPD:n sen sijaan, että liittäisi kaikki todistukset, saa tarjousajan, joka ei ole lyhyempi kuin direktiivin vähimmäisaika, ja tietää, ettei sopimusta saa allekirjoittaa ennen odotusajan päättymistä. Kaikki on tuttua Hilmasta julkaistuista EU-hankinnoista, koska säännöt tulevat samasta direktiivistä.

Miksi hankintadirektiivi on tärkeä sinulle toimittajana?

Koska säännöt ovat samat koko ETA-alueella, uudet markkinat ovat lähempänä kuin luulisi. Tunnistat menettelyt, ESPD-lomakkeen ja määräajat Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Jos haluat tietää, mitä todistuksia toisessa maassa käytetään, voit tarkistaa sen e-Certis-palvelusta.

Direktiivistä on apua myös silloin, kun epäilet hankintayksikön tehneen virheen. Kynnysarvot ylittävien hankintojen valitusasioissa perustelut nojaavat usein direktiivin sanamuotoon ja EU-tuomioistuimen käytäntöön. Työkalut kuten Cobrief auttavat löytämään kynnysarvot ylittävät kilpailutukset ja pitämään kirjaa tarjouspyynnön vaatimuksista ja määräajoista.

Usein kysytyt kysymykset

Sovelletaanko direktiiviä suoraan yritykseeni?

Ei. Direktiivi on pantu täytäntöön hankintalailla, ja sovellettava säännös on hankintalaissa. Direktiiviä käytetään lain tulkinnassa.

Koskeeko direktiivi EU-kynnysarvojen alittavia hankintoja?

Ei, menettelysäännöt eivät koske. Kynnysarvojen alittavissa hankinnoissa sovelletaan kansallisia sääntöjä, Suomessa hankintalain kansallisia hankintoja koskevia säännöksiä.

Mitä tapahtuu, kun EU:n uusi asetus tulee?

Ei vielä mitään. Direktiivi ja hankintalaki ovat voimassa ennallaan, kunnes uusi asetus on hyväksytty ja sitä aletaan soveltaa. Norjassa se on lisäksi otettava osaksi ETA-sopimusta.

Lyhyesti: hankintadirektiivi on yhteinen eurooppalainen säännöstö hankintalain ja naapurimaiden lakien taustalla. Kun tunnet direktiivin, tunnet suurten julkisten hankintojen perussäännöt koko ETA-alueella.