EU:n hankinta-asetus

EU:n hankinta-asetus on kokonaisuus, joka sisältyy Euroopan komission ehdotukseen uudeksi hankinta-asetukseksi (COM(2026) 590), joka annettiin 9. syyskuuta 2026. Yksi asetus korvaisi vuoden 2014 kolme hankintadirektiiviä. Kyse on ehdotuksesta, ei voimassa olevasta oikeudesta. Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät sitä, eikä yhdenkään toimittajan tarvitse tehdä mitään nyt.

Miten EU:n hankinta-asetus toimii?

Ehdotuksen virallinen nimi on asetus ”on public contracts and concessions” (Public Procurement Act). Se kumoaisi direktiivit 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU (146 artikla). Ehdotus on merkitty ETA:n kannalta merkitykselliseksi, sen oikeusperusta on SEUT 114 artikla ja sen menettelynumero on 2026/0265(COD).

Direktiivin ja asetuksen ero on tärkeä. Direktiivi on saatettava osaksi kunkin maan omaa lainsäädäntöä. Suomessa se on tehty hankintalailla. Asetus taas on sellaisenaan ja samanlaisena voimassa kaikissa EU-maissa, kun se on hyväksytty ja sitä sovelletaan. Kansallista täytäntöönpanolakia ei tarvita. ETA:n EFTA-valtioissa, kuten Norjassa, asetus on lisäksi ensin otettava osaksi ETA-sopimusta.

Osa säilyy ennallaan. EU-kynnysarvot 2 artiklassa pysyvät samoina: 5 404 000 euroa rakennusurakoille ja käyttöoikeussopimuksille, 140 000 euroa valtion hankintayksiköiden tavara- ja palveluhankinnoille, 216 000 euroa muille hankintayksiköille, 432 000 euroa erityisaloilla ja 750 000 euroa sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille. Niitä tarkistetaan edelleen joka toinen vuosi GPA:n mukaisesti. Ilmoitukset julkaistaan edelleen TED:ssä. Oikeussuojadirektiivit (89/665/ETY ja 92/13/ETY) jäävät voimaan, ja direktiivin 2009/81/EY mukaiset puolustus- ja turvallisuushankinnat jäävät soveltamisalan ulkopuolelle (78 artikla).

Tärkeimmät muutokset:

• Kevyemmät liikevaihtovaatimukset: Vuotuista liikevaihtoa koskevat soveltuvuusvaatimukset saisivat yleensä olla enintään 50 % sopimuksen vuotuisesta arvosta (27 artiklan 7 kohta).
• Lyhyemmät puitesopimukset: enintään 3 vuotta yhden toimittajan kanssa ja 5 vuotta usean kanssa (103 artikla).
• Kolme menettelyä viiden sijaan: avoin menettely, dynaaminen menettely ja innovaatiomenettely.
• Enemmän painoa laadulle: Laadun osuus pisteistä olisi vähintään 30 % ja työvoimavaltaisissa sopimuksissa vähintään 50 % (98 artikla).
• Selvitykset vain kerran: Sähköinen kelpoisuuspalvelu perustuu once only -periaatteeseen ja korvaa ESPD-lomakkeen ja e-Certisin.
• Uudet ilmoitukset ja avoin data: Julkiset tiivistelmät korvaavat nykyiset ilmoituslomakkeet, ja jokainen maa saa kansallisen hankintadata-avaruuden.
• Eurooppalainen etusija: hankintayksikön vapaaehtoinen työkalu.
• Poissulkeminen: 12 pakollista poissulkemisperustetta ilman mahdollisuutta korjaaviin toimenpiteisiin (self-cleaning, 25 artikla) ja 8 harkinnanvaraista, joissa korjaavat toimenpiteet ovat mahdollisia (26 artikla). Korjaavat toimenpiteet tarkoittavat, että toimittaja voi osoittaa korjanneensa asiat. Kilpailua vääristävien ulkomaisten tukien vastaanottaminen on uusi peruste.

Mitä se tarkoittaa toimittajalle?

Jos ehdotus hyväksytään, säännöt ovat samat koko EU:ssa ja ETA:ssa. Menettelyt, määräajat ja selvitykset ovat samat, jätitpä tarjouksen Suomessa, Ruotsissa tai Saksassa.

Esimerkki: Suomalainen pk-yritys haluaa jättää tarjouksen sopimuksesta, jonka arvo on miljoona euroa vuodessa. Nykyisen hankintadirektiivin (2014/24/EU, 58 artiklan 3 kohta) mukaan hankintayksikkö voi vaatia vuotuista liikevaihtoa enintään kaksinkertaisesti, eli 2 miljoonaa euroa. Ehdotuksen 27 artiklan 7 kohdan mukaan vaatimus saisi yleensä olla enintään 500 000 euroa. Useampi pieni yritys voisi siis täyttää vaatimukset. Työkalut kuten Cobrief auttavat sinua seuraamaan tarjouskilpailuja riippumatta siitä, minkä sääntöjen mukaan ne on julkaistu.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin tätä sovelletaan?

Ei vielä. Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät ehdotusta parhaillaan. Asetusta sovellettaisiin kaksi vuotta sen voimaantulon jälkeen (149 artikla), realistisesti aikaisintaan vuonna 2029. Digitaalisille työkaluille ehdotuksessa on omat määräaikansa: digitaalisten yritystodisteiden EU-työkalun on oltava teknisesti valmis 30. kesäkuuta 2028 mennessä (133 artikla), ja kansalliset rekisterit on liitettävä siihen 15. kesäkuuta 2029 mennessä (29 artikla). Siihen asti sovelletaan hankintalakia entiseen tapaan.

Tarvitaanko Suomessa uusi hankintalaki?

Ei asetuksen sääntöjen voimaansaattamiseksi. Asetus on sellaisenaan voimassa kaikissa EU-maissa, kun sitä aletaan soveltaa, eikä sitä tarvitse saattaa osaksi kansallista lakia kuten nykyiset direktiivit. ETA:n EFTA-valtioissa, kuten Norjassa, asetus on ensin otettava osaksi ETA-sopimusta.

Muuttuvatko kynnysarvot?

Eivät. 2 artikla säilyttää nykyisen tason, ja arvoja tarkistetaan edelleen joka toinen vuosi kuten nykyään.

Lyhyesti: EU:n hankinta-asetus on ehdotus koota hankintasäännöt yhdeksi yhteiseksi laiksi koko EU:lle. Suomalaisille toimittajille se voi tarkoittaa kevyempiä selvityksiä ja matalampaa kynnystä osallistua, mutta vasta muutaman vuoden kuluttua.