eurooppalainen etusija

Eurooppalainen etusija tarkoittaa sääntöjä, joilla eurooppalaisia toimittajia voidaan suosia Euroopan komission ehdotuksessa uudeksi hankinta-asetukseksi (COM(2026) 590), joka annettiin 9. syyskuuta 2026. Hankintayksikkö saisi oikeuden, mutta ei velvollisuutta, asettaa etusijalle toimittajat, tavarat, palvelut ja urakat EU:sta tai ”katetuista” maista. Kyse on ehdotuksesta, ei voimassa olevasta oikeudesta.

Miten eurooppalainen etusija toimii?

Säännöt ovat III osan 5 luvussa, 70 artiklasta 77 artiklaan. Keskeinen käsite on ”katettu” (covered, 70 artikla). EU:n ulkopuolisesta maasta tuleva toimittaja tai tavara on katettu, jos maa on julkisia hankintoja koskevan WTO-sopimuksen (GPA) osapuoli, sillä on EU:n kanssa kauppasopimus, johon sisältyy hankintoja koskevia sitoumuksia, tai sillä on tulliliitto EU:n kanssa. Tämä koskee vain tilanteita, joissa kyseinen hankinta kuuluu EU:n sitoumusten piiriin. Alkuperä ratkaistaan 74 artiklan mukaan, ja komissio laatii maksuttoman verkkotyökalun, joka näyttää, mikä on katettua (71 artikla).

73 artikla antaa hankintayksikölle seuraavat työkalut. Kaikki ovat vapaaehtoisia:

• osallistumisen rajaaminen toimittajiin ja alihankkijoihin EU:sta tai katetuista maista
• muiden tarjousten sulkeminen pois
• vaatimus EU:sta tai katetuista maista peräisin olevasta alkuperästä kokonaan, osittain tai tiettyjen komponenttien osalta, hankintayksikön itse määrittämällä osuudella
• hintavähennys tai lisäpisteet
• sellaisten tarjousten hylkääminen, joissa EU:sta tai katetuista maista peräisin olevan arvon osuus on alle 50 % tarjouksen arvioidusta arvosta

Toimenpiteet on kerrottava kilpailua koskevassa tiivistelmässä. Sääntöjä ei ole rajattu tiettyihin toimialoihin. 73 artikla kohtelee EU:sta ja katetuista maista tulevia toimittajia samalla tavalla kaikissa toimenpiteissä, joten niiden välillä sovelletaan edelleen syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita. Etusijasta voi silti tulla pakollinen kolmella tavalla: delegoiduilla säädöksillä (75 artikla), jos maa menettää katetun asemansa, koska se ei anna EU-toimittajille vastaavaa pääsyä (72 artikla), tai erillisellä alakohtaisella lainsäädännöllä (77 artikla). Poikkeukset ovat 76 artiklassa: kriisi, mikään EU:n tai katetun maan toimittaja ei pysty toimittamaan, soveltuvia tarjouksia ei ole tai kustannukset olisivat kohtuuttomat.

Mitä se tarkoittaa toimittajalle?

Suomalaiset toimittajat ovat EU-toimittajia, joten ne kuuluvat etusijan piiriin kaikissa toimenpiteissä. Ehdotuksen 5 luku ei mainitse ETA:ta eikä EFTA:a. Siinä muodossa kuin ehdotus on kirjoitettu, ETA:n EFTA-maista, kuten Norjasta, tulevien toimittajien odotetaan olevan katettuja, sillä Norja on GPA:n osapuoli ja ETA-sopimukseen sisältyy hankintoja koskevia sitoumuksia. Se, mitä hankintoja tämä koskee, riippuu muun muassa EU-kynnysarvoista ja siitä, mitkä hankintayksiköt sopimukset kattavat. ETA-maiden lopullinen asema ratkaistaan vasta, kun asetus otetaan osaksi ETA-sopimusta.

Esimerkki: Alankomaalainen kunta vaatii, että vähintään 60 % IT-toimituksen arvosta on peräisin EU:sta tai katetuista maista. Suomalainen toimittaja, jonka kehitystyö tehdään Suomessa, täyttää vaatimuksen. Jos käytät alihankkijoita Euroopan ulkopuolelta, sinun kannattaa tietää, kuinka suuri osa arvosta tulee heiltä. Työkalut kuten Cobrief auttavat sinua lukemaan tarjouspyynnön ja huomaamaan tällaiset vaatimukset ajoissa.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin tätä sovelletaan?

Ei vielä. Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät ehdotusta. Asetusta sovellettaisiin kaksi vuotta sen voimaantulon jälkeen (149 artikla), realistisesti aikaisintaan vuonna 2029. Se olisi sellaisenaan voimassa Suomessa ilman kansallista täytäntöönpanoa. ETA:n EFTA-valtioissa, kuten Norjassa, tarvitaan lisäksi ETA-sopimukseen ottaminen.

Onko hankintayksikön pakko suosia eurooppalaisia toimittajia?

Ei. 73 artiklan mukaan hankintayksikkö ”voi”. Velvollisuus voi syntyä vain delegoitujen säädösten, katetun aseman menettämisen tai alakohtaisen lainsäädännön kautta.

Koskeeko tämä vain puolustusta ja muita strategisia aloja?

Ei. Ehdotus ei rajaa sääntöjä tiettyihin toimialoihin.

Lyhyesti: Eurooppalainen etusija antaa hankintayksiköille mahdollisuuden asettaa etusijalle toimittajat EU:sta ja katetuista maista. Suomalaiset toimittajat ovat EU-toimittajina mukana, ja norjalaisten toimittajien odotetaan olevan katettuja, mutta ETA-maiden lopullinen asema ratkaistaan vasta ETA-sopimukseen ottamisessa.