kansallinen hankintadata-avaruus

Kansallinen hankintadata-avaruus on maan kaikkien hankintatietojen keskitetty saantipiste, sellaisena kuin se kuvataan Euroopan komission ehdotuksessa uudeksi hankinta-asetukseksi (COM(2026) 590), joka annettiin 9. syyskuuta 2026. Jokaisella maalla olisi oltava yksi. Kyse on ehdotuksesta, ei voimassa olevasta oikeudesta.

Miten kansallinen hankintadata-avaruus toimii?

134 artiklan mukaan jokaisen jäsenvaltion on perustettava tai nimettävä yksi kansallinen data-avaruus (National Public Procurement Data Space). Se on sekä maan hankintatietojen keskitetty saantipiste että yhteyspiste EU:n yhteiseen hankintadata-avaruuteen (Public Procurement Data Space, PPDS, 135 artikla). Data-avaruuden on oltava perustettu, omistettu ja hallinnoitu ETA:ssa, ja tiedot on tallennettava ETA:ssa.

Hankintayksiköt lähettävät julkiset tiivistelmät data-avaruuden kautta, mutta siihen kertyy paljon enemmän hankintadataa kuin ilmoituksiin (134 artiklan 3 kohdasta 5 kohtaan):

• kaikki kynnysarvon ylittävät julkiset tiivistelmät ja vastaavat tiedot kynnysarvon alittavista hankinnoista
• poikkeusten nojalla tehdyt sopimukset, kuten oma tuotanto ja julkisyhteisöjen välinen yhteistyö
• tehdyt ja päättyneet sopimukset 10 000 eurosta alkaen kynnysarvon alapuolella
• osallistujat ja lopputulokset, alihankkijat, tarjouspyynnöt, tarjoukset ja sopimukset
• talousarvio ja EU-rahoitus, yksittäiset maksut sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen
• riskitekijät, kuten korruptio ja toimittajien hintayhteistyö (kartellit), valitukset sekä EU:n ulkopuolisten maiden osallistuminen

Tiedot on toimitettava mahdollisimman pian ja viimeistään 20 päivän kuluttua niiden syntymisestä. Niiden on oltava saatavilla vähintään 10 vuoden ajan. Jäsenvaltioiden on säädettävä sakoista toimitusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Kansallisesta data-avaruudesta tiedot siirtyvät EU:n data-avaruuteen 10 päivän kuluessa (135 artikla). Kilpailuviranomaiset, ylimmät tarkastuselimet ja rahanpesun selvittelykeskukset saavat suoran pääsyn myös tietoihin, jotka eivät ole julkisia.

EU:n data-avaruus on jo olemassa, ja sen on määrä rakentua olemassa olevien kansallisten tietokantojen varaan ilman päällekkäisyyksiä. Hankintailmoitukset julkaistaan edelleen TED:ssä.

Mitä se tarkoittaa toimittajalle?

Jos ehdotus hyväksytään, markkinat muuttuvat avoimemmiksi myös kynnysarvojen alapuolella ja koko sopimuksen elinkaaren ajan. Näet, kuka voittaa mitäkin, millä hinnalla ja miten sopimukset todella toteutuvat. Se antaa paremman pohjan valita, mihin kilpailuihin kannattaa panostaa.

Ei ole vielä ratkaistu, miten Suomi toteuttaa tämän. Yksi mahdollisuus on, että nykyisestä kansallisesta ilmoitustietokannasta tulee data-avaruus tai että se liitetään sellaiseen. Norjassa vastaava mahdollisuus on, että Doffinista tulee Norjan data-avaruus tai että se liitetään sellaiseen. Nykyään sinun on usein pyydettävä tietoja tiedonsaantioikeuden nojalla tai luettava hankintapöytäkirja saadaksesi selville saman asian. Työkalut kuten Cobrief auttavat sinua muuttamaan hankintadatan hyödynnettäväksi tiedoksi.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin tätä sovelletaan?

Ei vielä. Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät ehdotusta. Asetusta sovellettaisiin kaksi vuotta sen voimaantulon jälkeen (149 artikla), realistisesti aikaisintaan vuonna 2029. Se olisi sellaisenaan voimassa Suomessa ilman kansallista täytäntöönpanoa. ETA:n EFTA-valtioissa, kuten Norjassa, tarvitaan lisäksi ETA-sopimukseen ottaminen.

Tuleeko tarjouksestani julkinen?

Tarjoukset ja sopimukset on toimitettava data-avaruuteen, mutta kaikki siellä oleva tieto ei ole julkista. Osa on vain viranomaisten, kuten kilpailuviranomaisten ja ylimpien tarkastuselinten, käytettävissä.

Korvaako data-avaruus nykyiset ilmoituskanavat?

Ehdotus ei sano siitä mitään. Kukin maa perustaa tai nimeää data-avaruutensa itse, ja sen on määrä rakentua olemassa olevien kansallisten tietokantojen varaan.

Lyhyesti: Kansallinen hankintadata-avaruus kokoaa maan kaikki hankintatiedot yhteen paikkaan ensimmäisestä ilmoituksesta viimeiseen maksuun. Toimittajille se tarkoittaa enemmän avoimuutta siitä, kuka ostaa mitä ja kuka voittaa.