hiilijalanjäljen laskenta

Hiilijalanjäljen laskenta on järjestelmällinen selvitys yrityksen, hankkeen tai tuotteen kasvihuonekaasupäästöistä, mitattuna hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e). Julkisissa hankinnoissa sillä osoitetaan, kuinka suuri ilmastovaikutus hankintayksikön ostamalla kohteella on, usein materiaalien EPD-ympäristöselosteiden lukujen avulla. Se on yksi konkreettisimmista keinoista viedä ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ja vihreät hankinnat käytäntöön.

Miten hiilijalanjäljen laskenta toimii?

Useimmat yritykset laskevat päästönsä GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) tai ISO 14064-1 -standardin mukaan. Päästöt jaetaan kolmeen ryhmään:

• Scope 1: Oman toiminnan suorat päästöt, esimerkiksi omien työkoneiden ja ajoneuvojen diesel.
• Scope 2: Ostetun energian, kuten sähkön ja kaukolämmön, päästöt.
• Scope 3: Kaikki muut arvoketjun epäsuorat päästöt, muun muassa ostetuista tavaroista ja palveluista, kuljetuksista ja jätteistä.

Rakennuksissa Suomi on edennyt rakentamislain myötä. Laki tuli voimaan 1.1.2025, ja vuoden 2026 alusta uudisrakennuksille on laadittava ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo, kun rakentamislupahakemus tulee vireille sen jälkeen. Yksittäisten tuotteiden luvut saadaan EN 15804 -standardin mukaisesta EPD:stä.

EU:n hankintadirektiivin 2014/24/EU ja hankintalain mukaan hankintayksikkö voi käyttää hiilijalanjäljen laskentaa kolmella tavalla:

1. Vertailuperusteena: Hankintayksikkö arvioi hankinnan kohteen ilmastovaikutuksen, joka osoitetaan EPD:llä tai hankekohtaisella laskelmalla. Pohjana on elinkaariarviointi, ja kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset voidaan sisällyttää elinkaarikustannuksiin.
2. Sopimusehtona: Sinun on toimitettava sopimusta koskeva päästölaskelma ja raportoitava vähennyksistä sopimuskauden aikana.
3. Rajoitetusti soveltuvuusvaatimuksena: Hankintayksikkö voi edellyttää ympäristöjärjestelmää, kuten ISO 14001 tai EMAS.

Tärkeä yksityiskohta: koko yrityksen yleistä hiilijalanjälkeä ei yleensä voi käyttää vertailuperusteena. Perusteen on liityttävä hankinnan kohteeseen, kuten hankintadirektiivin 67 artiklan 3 kohta edellyttää. Ratkaisevaa ovat toimituksen päästöt, ei se, kuinka vihreä yritys on kokonaisuutena.

Jos tarjoat Norjaan, säännöt ovat tiukemmat. Siellä ilmasto ja ympäristö on vuodesta 2024 lähtien pitänyt painottaa vähintään 30 prosentilla ilmoitusvelvollisissa hankinnoissa, ja 1.7.2026 alkaen sääntö on Norjan hankintalain 5b §:ssä osana yhteiskunnallisia näkökohtia. Norja vaatii lisäksi kasvihuonekaasulaskelman uusille kerrostaloille ja liikerakennuksille TEK17-määräysten 17-1 §:n ja NS 3720 -standardin mukaan.

Esimerkki: Kunta rakentaa uuden peruskoulun ja painottaa ”materiaalien ja työmaan kasvihuonekaasupäästöjä” 30 prosentilla. Urakoitsija toimittaa hankekohtaisen laskelman moduuleista A1–A5, eli raaka-aineista ja valmistuksesta kuljetuksiin ja itse rakentamiseen. Vähähiilinen betoni ja teräs, joilla on EPD, laskevat lukuja, ja sähkökäyttöiset työkoneet päästöttömällä työmaalla pienentävät A5-vaiheen päästöjä. Sopimuksessa urakoitsija sitoutuu osoittamaan luvut, ja viivästyssakko seuraa, jos loppuraportti jää toimittamatta.

Miksi hiilijalanjäljen laskenta on tärkeää toimittajalle?

Kun ilmastoa painotetaan vahvasti, päästölukusi voivat ratkaista kilpailun. Kun tunnet omat päästösi ja saat EPD:t nopeasti aliurakoitsijoilta, tarjouksen laatiminen vie vähemmän aikaa ja pärjäät vertailussa paremmin.

Koko yrityksen hiilijalanjälki on hyödyllinen, vaikka sitä harvoin arvioidaan suoraan. Se näyttää, missä päästösi syntyvät, tukee vastuullisuusraportointia (ESG) ja osoittaa toimet, joilla saat seuraavassa tarjouksessa pienemmät luvut. Työkalut kuten Cobrief auttavat näkemään, mitä ilmastovaatimuksia ja -perusteita tarjouskilpailussa on, ennen kuin alat kirjoittaa.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitaanko hiilijalanjäljen laskentaa julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumiseen?

Ei yleisenä vaatimuksena. Monet tarjouspyynnöt kuitenkin edellyttävät laskelmaa itse toimituksesta tai käyttävät ilmastovaikutusta vertailuperusteena. Ilman lukuja asemasi on heikompi.

Miten scope 3 -päästöt dokumentoidaan?

Aloita suurimmista ostoista. Käytä toimittajiesi EPD:itä ja päästötietoja, kun niitä on saatavilla, ja vakiopäästökertoimia muuhun. Kerro avoimesti, mitkä luvut on mitattu ja mitkä arvioitu.

Mikä ero on hiilijalanjäljen laskennalla ja EPD:llä?

Hiilijalanjäljen laskenta kokoaa yrityksen tai hankkeen päästöt. EPD kuvaa yhtä tuotetta. EPD:t ovat usein laskelman rakennuspalikoita.

Lyhyesti: hiilijalanjäljen laskenta näyttää, kuinka paljon jokin tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä. Julkisissa hankinnoissa ratkaisevat itse toimituksen luvut, ja ne voivat ratkaista, kuka voittaa.