Mitä ovat
ilmasto- ja ympäristönäkökulmat
Tunnetaan myös nimellä: ympäristönäkökohdat
Ilmasto- ja ympäristönäkökulmat viittaavat hankintayksiköiden velvollisuuteen huomioida ilmasto- ja ympäristövaikutukset julkisissa hankintaprosesseissa. EU-direktiivi 2014/24/EU mahdollistaa ympäristönäkökohtien integroinnin koko hankintasyklin ajan, ja useat jäsenvaltiot ovat kehittäneet tiukempia kansallisia säädöksiä.
Miten ilmasto- ja ympäristönäkökulmat toimivat?
EU-direktiivi 2014/24/EU mahdollistaa hankintayksiköiden integroivan ympäristönäkökohtia teknisiin eritelmiin, vertailuperusteisiin ja sopimuksen toteuttamisehtoihin. Se esitteli myös elinkaarikustannuslaskennan ympäristökustannusten arviointiin ajan myötä, vaikka vihreä hankinta on EU-tasolla vapaaehtoista.
Suomessa hankintalaki (1397/2016) kannustaa ympäristönäkökohtien huomiointiin hankinnoissa. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä julkisista hankinnoista asettaa kunnianhimoisia tavoitteita vähähiilisille hankinnoille. Suomi on EU:n aktiivisimpia maita vihreiden julkisten hankintojen edistämisessä. Ilmastovaikutus osoitetaan usein toimitusta koskevalla hiilijalanjäljen laskennalla, joka perustuu tuotteiden EPD-ympäristöselosteisiin.
Joustotekijät ja poikkeukset
Ympäristövaatimusten soveltamisessa on keskeisiä joustotekijöitä:
- Vaatimusmäärittely: Jos ehdottomat ilmasto- ja ympäristövaatimukset tuottavat selkeästi paremman vaikutuksen kuin painotus, ne voivat korvata prosenttipainotuksen
- Vähäinen vaikutus: Hankinnat, joiden luonteensa puolesta ilmasto- ja ympäristövaikutus on merkityksetön, voivat olla vapautettuja
- Dokumentointivelvollisuus: Molemmat poikkeukset edellyttävät hankintayksikön perustelua ja dokumentointia
Norjassa sääntely on erityisen tiukkaa. 1.7.2026 alkaen Norjan hankintalain 5b §:n mukaan ilmasto ja ympäristö on otettava huomioon kaikissa hankinnoissa, ja ilmoitusvelvollisissa hankinnoissa niiden painoarvon on oltava vähintään 30 prosenttia, kun vertailuperusteet painotetaan, tai niiden on oltava kolmen tärkeimmän perusteen joukossa. Pykälä jatkaa hankinta-asetuksen aiempaa, vuodesta 2024 sovellettua 30 prosentin sääntöä.
Cobrief auttaa toimittajia tunnistamaan tarjouskilpailut, joissa ilmasto- ja ympäristönäkökulmilla on merkittävä painoarvo, mikä helpottaa tarjousten räätälöintiä arviointikriteerien mukaisesti.
Ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ovat siirtymässä vapaaehtoisesta hyvästä käytännöstä sitovaksi velvoitteeksi Euroopassa. EU:n hankintadirektiivien tarkistus voi tuoda pakollisia vihreitä hankintavaatimuksia kaikkiin jäsenvaltioihin.