EPD

EPD (Environmental Product Declaration) on standardoitu ja kolmannen osapuolen todentama asiakirja, joka kertoo tuotteen ympäristövaikutukset sen elinkaaren ajalta, esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutuksen ja resurssien käytön. Luvut perustuvat elinkaariarviointiin, joka tehdään tuoteryhmän yhteisten sääntöjen mukaan. EPD ei kerro, onko tuote ”ympäristöystävällinen”, vaan ainoastaan sen luvut.

Suomeksi EPD:tä kutsutaan ympäristöselosteeksi, ja se on yksi julkisissa hankinnoissa vastaan tulevista ilmoituksista. Toisin kuin ympäristömerkki, EPD ei anna hyväksyntää vaan lukuja, joita voi verrata ja käyttää hiilijalanjäljen laskennassa.

Miten EPD toimii?

EPD laaditaan ISO 14025 -standardin mukaan, joka koskee tyypin III ympäristöselosteita. Rakennustuotteissa sovelletaan lisäksi EN 15804+A2 -standardia. Itse laskenta on elinkaariarviointi (LCA) ISO 14040- ja 14044-standardien mukaan, ja se tehdään tuoteryhmäsääntöjen (PCR) pohjalta, jotta samankaltaiset tuotteet lasketaan samalla tavalla.

Tarjouskilpailuissa yleisin luku on GWP (Global Warming Potential) eli kasvihuonekaasupäästöt kilogrammoina CO₂e ilmoitettua yksikköä kohden. Elinkaari jaetaan moduuleihin. A1–A3 on valmistus, A4 kuljetus työmaalle ja A5 rakentaminen. Moduulit B, C ja D kattavat käytön, elinkaaren lopun ja kierrätyksen.

Riippumaton todentaja tarkastaa EPD:n ennen kuin ohjelmaoperaattori julkaisee sen. Suomessa ohjelmaoperaattori on Rakennustietosäätiö RTS (RTS EPD). Julkaistut RTS EPD:t näkyvät myös eurooppalaisessa ECO Platform -järjestelmässä. EPD on yleensä voimassa viisi vuotta.

Hankintayksikkö voi käyttää EPD:tä kolmella tavalla, kun se huomioi ilmasto- ja ympäristönäkökulmat:

• Vähimmäisvaatimuksena vaatimusmäärittelyssä: Esimerkiksi ”enintään X kg CO₂e betonikuutiota kohden”, osoitettuna EPD:llä.
• Vertailuperusteena: Pienin GWP vertailukelpoisten tuotteiden joukossa saa parhaat pisteet.
• Tietolähteenä rakennuksen laskelmissa: Rakentamislain mukaisessa ilmastoselvityksessä voidaan käyttää tuotekohtaisia EPD-lukuja yleisten oletusarvojen sijaan.

EPD-vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa hankintaan, ja hankintayksikön on hyväksyttävä vastaava selvitys. Huomaa myös ero merkintäjärjestelmään: ympäristömerkit, kuten Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki, ovat ISO 14024 -standardin mukaisia tyypin I merkkejä, ja ne kertovat vain, täyttääkö tuote kiinteät vaatimukset. EPD on tyypin III seloste ja antaa vertailtavia lukuja.

Esimerkki: Betonivalmistaja toimittaa betonia uuteen kunnan koulurakennukseen, ja tarjouspyyntö edellyttää vähähiilistä betonia. Valmistaja toimittaa hankekohtaisen EPD:n, joka osoittaa A1–A3-moduulien GWP:n alittavan hankintayksikön asettaman raja-arvon. Luvut menevät suoraan urakoitsijan rakennusta koskevaan laskelmaan. Jos toimitat rakennushankkeeseen Norjaan, siellä ohjelmaoperaattori on EPD-Norge ja laskelma tehdään TEK17-määräysten 17-1 §:n mukaan.

Miksi EPD on tärkeä toimittajalle?

Ilman EPD:tä et voi osoittaa tuotteesi ilmastolukuja. Silloin asiakkaasi joutuu usein käyttämään yleisiä oletusarvoja, jotka ovat yleensä korkeampia kuin todellisen tuotteesi luvut. Hyvä EPD voi siis tuoda sekä sinulle että urakoitsijalle paremmat pisteet.

EPD:tä voi myös käyttää uudelleen: kun se on kerran tehty, voit hyödyntää sitä kaikissa tarjouskilpailuissa voimassaoloaikana. Työkalut kuten Cobrief auttavat näkemään, missä tarjouskilpailuissa vaaditaan EPD tai painotetaan päästöjä, jotta tiedät, mitä sinulla pitää olla valmiina.

Usein kysytyt kysymykset

Onko EPD sama asia kuin ympäristömerkki?

Ei. Ympäristömerkki osoittaa, että tuote täyttää tietyt vaatimukset. EPD antaa vain luvut kertomatta, ovatko ne hyviä vai huonoja.

Kuinka kauan EPD on voimassa?

Yleensä viisi vuotta. Jos ympäristöindikaattorit heikkenevät merkittävästi kauden aikana, EPD on päivitettävä.

Voimmeko käyttää toimialan yhteistä EPD:tä?

Usein kyllä. Monet hankintayksiköt hyväksyvät toimialan keskiarvoon perustuvan EPD:n. Tuotekohtainen EPD antaa silti tarkemmat ja usein pienemmät luvut.

Lyhyesti: EPD on tuotteen hiilijalanjälki paperilla. Se antaa hankintayksikölle vertailtavia lukuja ja sinulle näyttöä, jolla kilpailla.