ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitusvelvollisuus on hankintayksikön lakisääteinen velvollisuus tiedottaa julkisesta hankinnasta muodollisella hankintailmoituksella, kun hankinnan arvo ylittää sovellettavan kynnysarvon. EU:ssa ja ETA-alueella velvollisuus perustuu julkisia hankintoja koskevaan direktiiviin 2014/24/EU sekä rinnakkaisiin direktiiveihin erityisaloista ja käyttöoikeussopimuksista. Suomessa velvollisuudesta säädetään hankintalaissa (1397/2016). Sen tarkoituksena on varmistaa avoimuus, tasapuolinen kohtelu ja todellinen kilpailu julkisissa hankinnoissa, jotta kaikilla kiinnostuneilla toimittajilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua.

Milloin ilmoitusvelvollisuus pätee?

Velvollisuus laukeaa EU:n kynnysarvoista, joita komissio tarkistaa joka toinen vuosi delegoiduilla asetuksilla. Kaudella 2026 ja 2027 (voimassa 1. tammikuuta 2026 alkaen) sovellettavat arvot ovat:

• 140 000 euroa valtion keskushallinnon tavara- ja palveluhankinnat
• 216 000 euroa muiden hankintayksiköiden (kunnat, kuntayhtymät) tavara- ja palveluhankinnat
• 5 404 000 euroa rakennusurakat ja käyttöoikeussopimukset
• 432 000 euroa erityisalojen tavara- ja palveluhankinnat (vesi, energia, liikenne, posti)
• 750 000 euroa sosiaali- ja muut erityiset palvelut
• 1 000 000 euroa erityisalojen erityiset palvelut

EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat on julkaistava TED-tietokannassa standardoiduilla eForms-lomakkeilla osan III sääntöjen mukaisesti. Suomessa kansallinen ilmoituskanava on HILMA (hankintailmoitukset.fi), jossa myös EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen ilmoitukset julkaistaan. Kansalliset kynnysarvot (esimerkiksi 60 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa) laukaisevat ilmoitusvelvollisuuden HILMAssa myös EU-kynnysarvojen alapuolella.

Mitä on ilmoitettava?

Ilmoitusvelvollisuus kattaa useita hankintaprosessin vaiheita, ei vain itse kilpailutusta:

• Tavallinen hankintailmoitus, joka käynnistää tarjouskilpailun
• Suorahankintailmoitus, kun suorahankintaa suunnitellaan ilman kilpailutusta
• Hankintapäätös ja jälki-ilmoitus voittajan valitsemisen jälkeen
• Ennakkoilmoitus tai ennakkotiedonanto markkinoiden tiedottamiseksi varhaisessa vaiheessa

Rikkomisen seuraukset

Ilmoituksen puuttuminen voidaan luokitella laittomaksi suorahankinnaksi, joka on yksi vakavimmista hankintalain rikkomuksista. Markkinaoikeus voi määrätä seuraamusmaksun (enintään 10 prosenttia hankinnan arvosta, kuitenkin enintään miljoona euroa), lyhentää sopimuskautta tai julistaa sopimuksen tehottomaksi.

Toimittajille hankintailmoitukset ovat keskeinen tapa löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Cobriefin kaltaiset työkalut seuraavat jatkuvasti uusia ilmoituksia TED-tietokannassa ja kansallisissa kanavissa ja toimittavat osuvat mahdollisuudet tarjoushälytyksenä, joka on räätälöity yrityksen toimialalle.

Ilmoitusvelvollisuus on siten käytännön mekanismi, joka tekee julkisista hankinnoista avoimia ja jälkikäteen tarkistettavia. Ilman sitä kilpailun ja tasapuolisen kohtelun periaatteita olisi vaikea valvoa.