EU:n uusi hankinta-asetus: nyt ehdotus on julki. Mitä siihen jäi, ja mitä kannattaa seurata?

Heinäkuussa kirjoitimme vuotaneesta luonnoksesta EU:n uusiksi hankintasäännöiksi. Euroopan komissio antoi 9. syyskuuta 2026 virallisen ehdotuksen, jonka nimi on Public Procurement Act. On helppo ajatella, että komission ehdotus on sama asia kuin uusi laki. Se on kuitenkin pitkän prosessin alku, ja paljon voi vielä muuttua. Käymme tässä läpi, mitä luonnoksesta jäi mukaan, mikä on toisin ja mitä sinun kannattaa toimittajana seurata. Kirjoitamme norjalaisesta näkökulmasta ja kerromme selvästi, missä Norja ETA-maana poikkeaa EU:n jäsenvaltioista.

Kolmesta direktiivistä yhteen asetukseen

Ehdotuksen asiakirjanumero on COM(2026) 590. Sillä kumottaisiin vuoden 2014 kolme hankintadirektiiviä ja korvattaisiin ne yhdellä asetuksella. Tämä oli myös vuotaneen luonnoksen keskeinen ratkaisu, ja se jäi mukaan.

Ero on tärkeä. Direktiivi määrää, mitä maiden on saavutettava, ja jokainen maa laatii omat sääntönsä. Asetus on suoraan ja yhtäläisesti voimassa kaikissa EU-maissa. Meillä on oma sanastosivu EU:n hankinta-asetuksesta.

Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissa asetus ei tule voimaan automaattisesti. Se on ensin sisällytettävä ETA-sopimukseen ja sen jälkeen pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä. Norjan osalta Norjan hallituksen ETA-muistio (EØS-notat) toteaa, että uudistus edellyttää todennäköisesti muutoksia Norjan hankintalakiin ja sen asetuksiin.

Laadun painoarvo vähintään 30 prosenttia

Vuotaneessa luonnoksessa oli alaraja sille, kuinka paljon laadun on painettava arvioinnissa. Se jäi mukaan. Hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous tulee pääsäännöksi hankintapäätöksessä. Laatukriteerien painoarvon on oltava vähintään 30 prosenttia. Luonteeltaan työvoimavaltaisissa sopimuksissa laadun painoarvon on oltava vähintään 50 prosenttia.

Hankintayksikkö voi poiketa alarajasta. Silloin sen on selitettävä, miten laatu varmistetaan muuten, esimerkiksi tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksilla tai sopimusehdoilla. Komissio kutsuu tätä periaatteeksi "comply or explain": noudata sääntöä tai selitä, miksi et noudata.

Toimittajan kannalta tämä on mielestämme yksi tärkeimmistä kohdista. Pelkällä hinnalla ratkaistavia kilpailutuksia tulee vähemmän. Se nostaa laadun hyvän kuvaamisen arvoa.

Kansallinen data-avaruus ja sopimusten rekisteröinti

Jokaisen maan on perustettava tai nimettävä kansallinen hankintadata-avaruus. Data-avaruus kokoaa tiedot maan hankinnoista ja liitetään EU:n yhteiseen data-avaruuteen. Nykyiset hankintailmoitukset korvataan julkisilla tiivistelmillä, jotka kattavat koko sopimuksen elinkaaren markkinavuoropuhelusta päättyneeseen sopimukseen.

Myös kynnysarvot alittavat sopimukset on vietävä data-avaruuteen. Ehdotuksen mukaan tehdyt ja päättyneet sopimukset, joiden arvo on vähintään 10 000 euroa, on asetettava sinne saataville viimeistään 20 päivän kuluttua siitä, kun sopimus on tehty ja päättynyt. Juuri tämä vaatimus herätti huomiota heinäkuussa, ja se jäi mukaan.

Mitä tämä tarkoittaa Doffinille (Norjan kansallinen julkisten hankintojen tietokanta), ei ole selvää. Ehdotus ei sano norjalaisesta järjestelmästä mitään. Doffinista voi tulla Norjan data-avaruus, tai se voidaan liittää sellaiseen. Asiasta päätetään Norjassa.

Vaatimukset alustoille: vapaat kolmansien maiden määräysvallasta

Heinäkuussa kirjoitimme, että luonnos edellytti hankintajärjestelmien olevan sijoittautuneita ja määräysvallan alaisia ETA-alueella ja tietojen tallentamista ETA-alueelle. Tämä jäi mukaan, ja sanamuoto on selvä. Sekä alustojen tarjoajien että kansallisten data-avaruuksien on oltava sijoittautuneita ETA-alueelle, ETA-alueelle sijoittautuneiden omistamia ja määräysvallassa, eikä kenelläkään kolmannesta maasta saa olla niihin ratkaisevaa vaikutusvaltaa. Hankintatiedot on tallennettava ETA-alueelle.

Se, että ehdotuksessa sanotaan "ETA" eikä "unioni", on hyvä uutinen tällaisten järjestelmien toimittajille Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissa. Norja kuuluu ETA-alueeseen mutta ei EU:hun, joten sanavalinnalla on merkitystä. Jos toimitat alustoja julkiselle sektorille, tätä kohtaa kannattaa silti seurata tarkasti neuvottelujen ajan.

Osallistuminen helpottuu: once only ja tarvesuunnitelmat

Useat luonnoksen yksinkertaistuksista jäivät mukaan. Komissio haluaa rakentaa yhteisen digitaalisen markkinapaikan, jossa kansalliset alustat liitetään toisiinsa ja poissulkemisperusteet tarkistetaan automaattisesti. Yritysten pitää rekisteröidä tietonsa vain kerran. Tämä on once only -periaate.

Uudesta sähköisestä soveltuvuuspalvelusta on määrä tulla pääasiallinen näyttö siitä, ettei sinuun kohdistu poissulkemisperusteita. Sellaisena kuin luemme ehdotuksen, ESPD-lomaketta ei jatketa asiakirjana. Sen sijaan jaat digitaalisen profiilin. Komissio arvioi toimittajien säästävän yksinkertaistusten ansiosta 570 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuotanut luonnos edellytti myös, että hankintayksiköt julkaisevat tarvesuunnitelmat jokaisen budjettikauden alussa. Tätä vaatimusta emme löydä ehdotuksesta. Valmistelua koskeva säännös käsittelee markkinavuoropuhelua, jonka hankintayksikkö voi halutessaan käydä ja josta sen on silloin ilmoitettava. Sellaisena kuin sen luemme, tarvesuunnitelmat on poistettu.

Kolme menettelyä viiden sijaan

Nykyisistä viidestä menettelystä tulee kolme, kuten luonnoksessa ennakoitiin:

Avoin menettely: kuka tahansa voi jättää tarjouksen alusta lähtien. Hankintayksikkö päättää etukäteen, neuvotellaanko. Komission mukaan neuvottelua voidaan käyttää kaikissa menettelyissä, joissa hankintayksikkö sitä haluaa.
Dynaaminen menettely: hankintayksikkö kokoaa toimittajapohjan, johon uudet toimittajat voivat liittyä matkan varrella, ja tekee siitä yksittäisiä sopimuksia.
Innovaatiomenettely: ratkaisuille, joita ei vielä ole markkinoilla. Menettely kattaa sekä kehittämisen että sen jälkeisen hankinnan. Komission mukaan immateriaalioikeudet jäävät pääsääntöisesti ratkaisun kehittäville yrityksille.

Avoin menettely neuvotteluineen rikkoo nykyisen avoimen menettelyn neuvottelukiellon. Se muuttaa sitä, miten ensimmäiseen tarjoukseen kannattaa suhtautua.

Eurooppalainen etusija: säännöstä työkalupakiksi

Tässä ehdotus eroaa eniten heinäkuun tiedoista. Silloin sitä kuvattiin säännöksi, jonka mukaan tarjous hylätään, jos alle puolet sen arvosta tulee EU:sta tai sopimusmaista. Ehdotuksessa eurooppalainen etusija on yhteinen kehys, jonka toimenpiteitä hankintayksikkö voi halutessaan käyttää. Komissio tarjoaa työkalun, jolla voidaan selvittää, mistä toimittajat ja tuotteet ovat peräisin.

Hankintayksikkö voi muun muassa sulkea pois tarjoukset maista, joilla ei ole hankintasopimusta EU:n kanssa. Se voi myös hylätä tarjouksen, jos alle 50 prosenttia sen arvioidusta arvosta tulee EU:sta tai "katetuista" maista. Heinäkuun raja on siis edelleen olemassa, mutta hankintayksikön valittavana mahdollisuutena eikä kiinteänä sääntönä. Komissio voi tehdä toimenpiteistä pakollisia esimerkiksi silloin, kun kolmas maa ei anna EU-yrityksille reilua markkinoillepääsyä, tai kun toimitusvarmuus on vaakalaudalla.

Norjalaisille, islantilaisille ja liechtensteinilaisille toimittajille ratkaisevaa on, katsotaanko heidät "katetuiksi". Norja on osapuolena WTO:n julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa, ja ETA-sopimukseen sisältyy omia hankintoja koskevia velvoitteita. Sellaisena kuin luemme ehdotuksen, se viittaa siihen, että norjalaisia toimittajia kohdellaan samoin kuin EU-toimittajia. ETA-maiden asema ratkaistaan kuitenkin ETA-sopimukseen sisällyttämisen yhteydessä, ei ehdotuksessa.

Aikataulu eteenpäin

Ehdotusta ei ole hyväksytty. Siitä neuvotellaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa ennen kuin siitä voi tulla lakia. Komissio ehdottaa, että asetusta alettaisiin soveltaa vasta kaksi vuotta sen voimaantulon jälkeen. Meidän arviomme mukaan se tarkoittaa aikaisintaan vuotta 2029. Tämän tiedämme prosessista nyt:

Komissio ottaa vastaan palautetta ehdotuksesta omilla sivuillaan. Määräaikaa jatketaan päivä kerrallaan, kunnes ehdotus on saatavilla kaikilla EU-kielillä, joten tarkista voimassa oleva päivämäärä komission sivulta.
Neuvoston julkisten hankintojen työryhmä kokoontui 29. ja 30. lokakuuta 2026, ja oikeudellinen muoto oli esityslistalla omana aiheenaan. Valinnasta asetuksen ja direktiivin välillä keskustellaan siis yhä.
Norjan osalta: Nærings- og fiskeridepartementet (Norjan elinkeino- ja kalastusministeriö) on lähettänyt ehdotuksen lausuntokierrokselle Norjassa, ja määräaika on 2. joulukuuta 2026. Ministeriö järjestää myös kuulemistilaisuuden 5. marraskuuta 2026.
Norjan, Islannin ja Liechtensteinin osalta: kun asetus on hyväksytty EU:ssa, se on sisällytettävä ETA-sopimukseen ja pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä. Siksi näiden maiden toimittajat voivat kohdata uudet säännöt myöhemmin kuin EU-toimittajat.

Mitä sinun kannattaa tehdä nyt

Nykyiset säännöt ovat voimassa vielä useita vuosia. Nämä kannattaa tehdä:

Kasvata valmiuksia kuvata laatua. 30 prosentin alaraja tekee hyvistä laatukuvauksista arvokkaampia.
Pidä yrityksen rekisteröidyt tiedot ajan tasalla. Once only edellyttää, että rekistereissä olevat tiedot ovat oikein.
Tarkista, kuinka suuri osa toimittamastanne arvosta tulee Euroopan ulkopuolisista maista. Sillä voi olla merkitystä, jos eurooppalaista etusijaa aletaan käyttää.
Käytä lausuntokierroksia. Sekä komissio että Norjassa ministeriö haluavat kuulla toimittajien näkemyksiä.

Lopuksi

Suurin osa vuotaneesta luonnoksesta jäi mukaan: yksi asetus, laadun alaraja, data-avaruudet, once only ja kolme menettelyä. Eurooppalainen etusija on muokattu työkalupakiksi, ja useat yksityiskohdat ovat yhä epäselviä. Tie hyväksymiseen on pitkä, ja Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissa sen lisäksi tulee ETA-sopimukseen sisällyttäminen. Seuraamme asiaa ja päivitämme sanastosivujamme, kun ehdotus muuttuu.

Tämän sisällön arviot ovat Cobriefin omia, ja ne on tarkoitettu ohjeelliseksi tiedoksi, ei oikeudelliseksi neuvonnaksi.

Me Cobriefilla keskustelemme mielellämme siitä, mitä uudet säännöt voivat merkitä teille.