Mikä on
käyttöoikeussopimusasetus
Tunnetaan myös nimellä: direktiivi 2014/23/EU
Käyttöoikeussopimusasetus säätää, miten julkiset viranomaiset tekevät sopimuksia, joissa urakoitsijaa ei makseta kiinteällä palkkiolla vaan oikeudella kaupallisesti hyödyntää toteutettuja töitä tai palveluja. Kyse on erosta tavallisen palveluhankinnan ja käyttöoikeuden myöntämisen välillä: esimerkiksi henkilöstöravintolan pyörittäminen ja tulojen ansaitseminen myynnistä on konsessio.
Miten käyttöoikeussopimukset toimivat?
EU:ssa ja ETA-alueella käyttöoikeussopimuksia sääntelee direktiivi 2014/23/EU, joka on hyväksytty vuonna 2014 ja sovellettu ETA-alueella vuodesta 2016. Direktiivi kattaa sekä rakennuskonsessiot että palvelukonsessiot. Käyttöoikeussopimuksen ratkaiseva piirre on toimintariskin siirtyminen urakoitsijalle, mikä tarkoittaa, ettei urakoitsijalle taata investointien tai käyttökustannusten takaisinmaksua.
Kun käyttöoikeussopimus ylittää ETA-kynnysarvon 5 404 000 euroa (2026-2027), kilpailu on julkaistava TED-tietokannassa. Toisin kuin tavanomaisissa hankintamenettelyissä, direktiivi ei määrää erityisiä menettelyjä. Hankintayksiköillä on merkittävää joustavuutta kilpailun rakenteessa, kunhan yhdenvertaisuuden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita noudatetaan.
Yleisiä käyttöoikeussopimusten esimerkkejä
- Pysäköintilaitosten operointi -- urakoitsija ansaitsee tulonsa pysäköintimaksuista
- Henkilöstöravintolan hoitaminen -- urakoitsija ansaitsee ruokamyynnistä henkilöstölle ja vierailijoille
- Urheilupaikan operointi -- urakoitsija tuottaa tulonsa pääsylipuista ja vuokrista
- Tietiehankkeet -- urakoitsija rahoittaa rakentamisen ja ansaitsee tiemaksuista
Käyttöoikeussopimusten kesto ei yleensä saisi ylittää viittä vuotta, ellei urakoitsija tarvitse pidempää aikaa investointinsa takaisinmaksuun. Cobrief helpottaa ETA-alueella julkaistujen käyttöoikeussopimus-hankintailmoitusten löytämistä.
Käyttöoikeussopimusasetus on olemassa julkisten tarjouskilpailujen pääsääntöjen rinnalla vastatakseen konsessioiden ainutlaatuiseen riskiprofiiliin. Valitukset voidaan tehdä kansallisille muutoksenhakuelimille. Urakoitsijoille on olennaista ymmärtää, että toimintariski ja siten sekä voiton että tappion mahdollisuus on heidän vastuullaan.