Mitä ovat
ilmasto- ja ympäristönäkökulmat
Tunnetaan myös nimellä: ympäristönäkökohdat
Ilmasto- ja ympäristönäkökulmat viittaavat hankintayksiköiden velvollisuuteen huomioida ilmasto- ja ympäristövaikutukset julkisissa hankintaprosesseissa. EU-direktiivi 2014/24/EU mahdollistaa ympäristönäkökohtien integroinnin koko hankintasyklin ajan, ja useat jäsenvaltiot ovat kehittäneet tiukempia kansallisia säädöksiä.
Miten ilmasto- ja ympäristönäkökulmat toimivat?
EU-direktiivi 2014/24/EU mahdollistaa hankintayksiköiden integroivan ympäristönäkökohtia teknisiin eritelmiin, vertailuperusteisiin ja sopimuksen toteuttamisehtoihin. Se esitteli myös elinkaarikustannuslaskennan ympäristökustannusten arviointiin ajan myötä, vaikka vihreä hankinta on EU-tasolla vapaaehtoista.
Suomessa hankintalaki (1397/2016) kannustaa ympäristönäkökohtien huomiointiin hankinnoissa. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä julkisista hankinnoista asettaa kunnianhimoisia tavoitteita vähähiilisille hankinnoille. Suomi on EU:n aktiivisimpia maita vihreiden julkisten hankintojen edistämisessä.
Joustotekijät ja poikkeukset
Ympäristövaatimusten soveltamisessa on keskeisiä joustotekijöitä:
- Vaatimusmäärittely: Jos ehdottomat ilmasto- ja ympäristövaatimukset tuottavat selkeästi paremman vaikutuksen kuin painotus, ne voivat korvata prosenttipainotuksen
- Vähäinen vaikutus: Hankinnat, joiden luonteensa puolesta ilmasto- ja ympäristövaikutus on merkityksetön, voivat olla vapautettuja
- Dokumentointivelvollisuus: Molemmat poikkeukset edellyttävät hankintayksikön perustelua ja dokumentointia
Norjassa sääntely on erityisen tiukkaa: pakollinen 30 prosentin ympäristöpainotus vertailuperusteissa ETA-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa 1.1.2024 alkaen.
Cobrief auttaa toimittajia tunnistamaan tarjouskilpailut, joissa ilmasto- ja ympäristönäkökulmilla on merkittävä painoarvo, mikä helpottaa tarjousten räätälöintiä arviointikriteerien mukaisesti.
Ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ovat siirtymässä vapaaehtoisesta hyvästä käytännöstä sitovaksi velvoitteeksi Euroopassa. EU:n hankintadirektiivien tarkistus voi tuoda pakollisia vihreitä hankintavaatimuksia kaikkiin jäsenvaltioihin.