Kynnysarvot selitettyinä: rahamäärät, jotka ratkaisevat, minne tarjouskilpailut päätyvät

"Kynnysarvo" kuulostaa asialta, josta vain juristien tarvitsee välittää. Näin ei ole. Kynnysarvot ratkaisevat, missä hankinnasta ilmoitetaan, mitä sääntöjä hankintayksikön on noudatettava ja siten sen, mistä sinun kannattaa etsiä toimeksiantoja. Vuonna 2026 useat rajat myös muuttuivat. Tässä on kokonaiskuva.

Mikä kynnysarvo on

Kynnysarvo on julkisia hankintoja koskevissa säännöissä oleva rahamääräinen raja. Kun hankinnan arvioitu arvo ylittää kynnyksen, sovelletaan tiukempia sääntöjä. Hankinnasta on muun muassa ilmoitettava julkisesti, jotta kaikki kiinnostuneet toimittajat saavat tiedon kilpailusta. Kaikki säännöissä mainitut summat ovat arvonlisäverottomia.

Arvo lasketaan koko sopimuskaudelta optioineen ja jatkoineen, ei vuodessa. Se yllättää monet, varsinkin puitejärjestelyissä. Hankintayksikkö ei myöskään saa pilkkoa luontevasti yhteen kuuluvaa hankintaa vain päästäkseen jonkin rajan alle.

Kolme tasoa, jotka kannattaa tuntea

Hieman yksinkertaistettuna tasoja on kolme, ja logiikka on sama koko Euroopassa:

Kansallisen rajan alapuolella: Pienet hankinnat jäävät muodollisten kilpailutussääntöjen ulkopuolelle tai niihin sovelletaan hyvin kevyitä sääntöjä. Hankintayksikkö voi usein kääntyä suoraan yhden toimittajan puoleen, mutta valinta on silti voitava perustella. Raja vaihtelee maittain. Norjassa se esimerkiksi nostettiin 1. heinäkuuta 2026 100 000 Norjan kruunusta 500 000 kruunuun, mikä on yksi Norjan hankintasääntöjen suurimmista muutoksista vuosiin.
Kansallisen rajan ja EU-kynnysarvojen välissä: Sovelletaan kansallisia sääntöjä. Suomessa kansallisista kynnysarvoista säädetään hankintalaissa, ja ilmoitukset julkaistaan HILMA-palvelussa, joka on Suomen tarjousportaali. Silloin kilpailu on kaikkien nähtävissä ja haettavissa.
EU-kynnysarvojen yläpuolella: Kilpailusta on ilmoitettava myös TED-tietokannassa, joka on EU:n yhteinen hankintatietokanta, ja toimittajat koko ETA-alueelta voivat osallistua.

EU-kynnysarvojen alapuolella kukin maa päättää omista säännöistään, joten yksityiskohdat vaihtelevat. Kilpailun, tasapuolisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet painavat edelleen, mutta monet pienemmistä hankinnoista eivät näy missään tietokannassa. Niissä ratkaisevat näkyvyys ja suhteet.

Nyt voimassa olevat EU-kynnysarvot

EU-kynnysarvot ovat samat koko EU:ssa ja ETA-alueella, ja Euroopan komissio tarkistaa ne joka toinen vuosi. Kauden 2026–2027 arvot ovat olleet voimassa 1. tammikuuta 2026 alkaen, ja ne ovat euroina hieman edellistä kautta alemmat. Tärkeimmät:

Tavara- ja palveluhankinnat, valtion keskushallinto: 140 000 euroa (aiemmin 143 000 euroa)
Tavara- ja palveluhankinnat, muut hankintayksiköt (muun muassa kunnat ja hyvinvointialueet): 216 000 euroa (aiemmin 221 000 euroa)
Rakennusurakat: 5 404 000 euroa (aiemmin 5 538 000 euroa)
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palvelut: 750 000 euroa (ennallaan)

Koska rajat ovat yhteiset, kotimaasta tuttu logiikka pätee koko Euroopassa: EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat löytyvät TED-tietokannasta maasta riippumatta.

Missä moni kompastuu

Luullaan, että rajat koskevat vuotta. Sopimus, jonka arvo on 40 000 euroa vuodessa neljän vuoden ajan, on 160 000 euron sopimus. Se ylittää valtion keskushallinnon hankintojen EU-kynnysarvon. Siitä on ilmoitettava, sitä ei voi ostaa suoraan.
Luullaan, että EU-hankinnat ovat "liian isoja". 140 000 euroa koko sopimuskaudelta ei ole paljon. Monet EU-ilmoitukset ovat hyvin pienyritysten ulottuvilla.
Unohdetaan kynnysarvojen alittavat hankinnat. Pienistä hankinnoista ei usein ilmoiteta lainkaan. Ne eivät katoa, ne vain muuttuvat näkymättömiksi tietokannoissa. Silloin sinun on oltava hankintayksiköille tuttu jo ennen kuin tarve syntyy.

Mitä sinun kannattaa tehdä

Ota käyttöön tarjoushälytys, joka kattaa sekä HILMAn että TEDin, niin saat kiinni sekä kansalliset että eurooppalaiset kilpailut. Pane merkille vuoden 2026 uudet rajat ja käytä niitä, kun arvioit markkinaasi: ovatko alasi tyypilliset sopimukset ilmoitusrajojen ylä- vai alapuolella? Se ratkaisee, kannattaako panostaa tietokantoihin, näkyvyyteen hankintayksiköiden suuntaan vai molempiin.

Lyhyesti

Kynnysarvot ovat liikennesäännöt, jotka ratkaisevat, minne tarjouskilpailut päätyvät: tietokantojen ulkopuolelle, HILMAan tai koko Eurooppaan TEDin kautta. Kun tunnet rajat, tiedät, mistä etsiä. Me Cobriefilla keskustelemme mielellämme siitä, miten asetat hälytykset osumaan sinne, missä sinun sopimuksistasi oikeasti ilmoitetaan.