valtakunnallinen työehtosopimus

Valtakunnallinen työehtosopimus on ammattiliiton ja työnantajajärjestön välinen sopimus, joka asettaa vähimmäispalkka- ja työehdot koko toimialalle. Työehtosopimusten noudattaminen on keskeinen velvoite EU:n ja ETA:n julkisissa hankinnoissa direktiivin 2014/24/EU nojalla, ja Suomessa nämä sopimukset toimivat julkisten sopimusten työehtojen vertailukohtana.

Miten työehtosopimukset vaikuttavat hankintoihin?

Suomessa hankintalaki (1397/2016) ja tilaajavastuulaki edellyttävät, että julkisten sopimusten toteuttamisessa noudatetaan alan yleissitovia työehtosopimuksia. Yleissitovuusjärjestelmä tarkoittaa, että työehtosopimus sitoo myös järjestäytymättömiä työnantajia, kun sopimuksen kattavuus ylittää laissa säädetyn rajan.

Sovellettavat ehdot kattavat vähimmäistyöajat, palkat (ylityö-, vuoro- ja muut lisät mukaan lukien) sekä matka- ja majoituskorvaukset. Toimittaja ei voi poimia yksittäisiä määräyksiä eri sopimuksista, vaan sen on noudatettava yhtä sopimusta, joka kattaa sopimuksen mukaisen työn.

Yleissitovuus ja sopimuksen valinta

Suomessa on noin 160 yleissitovaa työehtosopimusta. Yleissitovuudesta päättää yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Yleissitova sopimus asettaa alan vähimmäisehdot, jotka koskevat kaikkia alan toimittajia, myös järjestäytymättömiä.

Kun useampi sopimus voisi soveltua, toimittaja valitsee sovellettavan sopimuksen. Hankintayksikkö ei voi määrätä tiettyä sopimusta, mutta sen on varmistettava, että valittu sopimus kattaa kyseisen työn. Cobrief auttaa toimittajia seuraamaan palkka- ja työehtovaatimuksia eri tarjouspyynnöissä.

EU:n riittävää vähimmäispalkkaa koskeva direktiivi (2022/2041) vahvistaa tätä lähestymistapaa artiklassa 9 edellyttämällä, että julkisten hankintojen toimijat noudattavat työehtosopimuksiin perustuvia palkkoja. Suomessa toimittajien ja alihankkijoiden on pyynnöstä dokumentoitava vaatimustenmukaisuus, mikä tekee työehtosopimuksista keskeisen osan palkka- ja työehtojen valvontaa.