positiivinen sopimusetu

Positiivinen sopimusetu on vahingonkorvausperiaate, jonka mukaan tarjoaja, joka on virheellisesti sivuutettu hankintamenettelyssä, saa korvausta voitosta, jonka se olisi ansainnut, jos sopimus olisi myönnetty oikein. Se ylittää pelkät tarjouksen valmistelukulut ja kattaa toimittajan menettämän täyden taloudellisen hyödyn.

Miten positiivinen sopimusetu toimii?

EU:n oikeussuojadirektiivin (89/665/ETY) mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintasääntöjen rikkomisesta vahinkoa kärsineille voidaan myöntää vahingonkorvaus. Direktiivi ei erittele vahinkoluokkia, mikä tarkoittaa, että sekä tarjouskulut että saamatta jäänyt voitto voivat olla korvattavissa, vaikka tarkat edellytykset jäävät kansallisen lainsäädännön varaan.

Positiivisen sopimusedun vaatiminen edellyttää tyypillisesti kolmen asian osoittamista: hankintayksikkö on syyllistynyt riittävän vakavaan hankintasääntöjen rikkomiseen, syy-yhteys osoittaa tarjoajan olisi voittanut kilpailun ilman virhettä, ja taloudellinen vahinko on todennettavissa. EU-tuomioistuimen INGSTEEL-tuomiossa (C-547/22) tuomioistuin tunnusti myös tilaisuuden menettämisen itsenäiseksi korvattavaksi vahinkoluokaksi, joka on erillinen saamatta jääneestä voitosta.

Keskeiset erot negatiiviseen sopimusetuun

• Positiivinen sopimusetu kattaa saamatta jääneen voiton ja asettaa tarjoajan asemaan, jossa sopimus olisi toteutettu
• Negatiivinen sopimusetu kattaa vain tarjouskulut ja asettaa tarjoajan asemaan, jossa se ei olisi koskaan osallistunut
• Positiivinen sopimusetu edellyttää näyttöä siitä, että tarjoaja olisi voittanut kilpailun
• Negatiivinen sopimusetu voidaan vaatia myös tilanteessa, jossa menettely olisi pitänyt peruuttaa

Miksi sillä on merkitystä

Positiivinen sopimusetu edustaa arvokkainta vaatimusta, joka virheellisesti syrjäytetylle tarjoajalle on käytettävissä, mutta näyttökynnys on korkea. Työkalut kuten Cobrief auttavat toimittajia tunnistamaan virheitä tarjouspyynnöissä ajoissa, mikä mahdollistaa oikea-aikaisen toiminnan.

EU:ssa ja ETA-alueella lähestymistavat hankintojen vahingonkorvauksiin vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioiden välillä. Vaikka oikeussuojadirektiivi asettaa kehyksen, vahinkojen laskentaperusteet, mukaan lukien saamatta jääneen voiton laskeminen, kuuluvat kansalliseen lainsäädäntöön vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti.