oma tuotanto

Oma tuotanto tarkoittaa käytäntöä, jossa julkinen taho hoitaa tehtäviä omalla henkilöstöllään ja resursseillaan sen sijaan, että ostaisi palveluja ulkoiselta toimittajalta. Kun kunta käyttää omia työntekijöitään hoivakodin pyörittämiseen, kyseessä on oma tuotanto. Koska sopimusta ei tehdä kahden erillisen oikeushenkilön välillä, EU:n hankintasäännöt eivät sovellu.

Miten oma tuotanto toimii?

Perinteinen oma tuotanto on suoraviivaista: hankintayksikkö suorittaa tehtävän oman oikeushenkilönsä sisällä. Saman oikeushenkilön muodostavat hallinnon osat voivat tehdä työtä toisilleen ilman hankintavelvoitteita.

Monimutkaisempi on sidosyksikköpoikkeus (in-house-poikkeus), joka on kodifioitu EU-direktiivin 2014/24/EU 12 artiklassa. Se mahdollistaa hankintayksikön sopimuksen tekemisen erillisen oikeushenkilön, tyypillisesti julkisomisteisen yhtiön, kanssa ilman kilpailutusta. Oppi juontuu EU-tuomioistuimen merkittävästä Teckal-tapauksesta (Asia C-107/98). Suomessa poikkeus on toteutettu hankintalaissa (1397/2016) 15 pykälässä.

Kolme edellytystä sidosyksikköpoikkeukselle

Sidosyksikköpoikkeuksen soveltumiseksi kolmen edellytyksen on täytyttävä:

• Määräysvaltakriteeri: Hankintayksikön on käytettävä yksikköön vastaavaa määräysvaltaa kuin omiin osastoihinsa, eli ratkaisevaa vaikutusta strategisiin tavoitteisiin ja merkittäviin päätöksiin.
• Toimintakriteeri: Määräysvallassa olevan yksikön on suoritettava yli 80 % toiminnastaan määräysvaltaa käyttävälle hankintayksikölle tai muille saman määräysvallan alaisille yksiköille.
• Pääomakriteeri: Yksikössä ei saa olla suoraa yksityistä pääomaosuutta.

Direktiivi sallii myös käänteisen sidosyksikköjärjestelyn, jossa määräysvallassa oleva yksikkö tekee sopimuksen määräysvaltaa käyttävän hankintayksikön kanssa, sekä yhteisen määräysvallan alaisten yksiköiden väliset järjestelyt. Työkalut kuten Cobrief voivat auttaa hankintayksiköitä arvioimaan, kuuluuko hankinta sääntöjen piiriin vai sen ulkopuolelle.

Oma tuotanto on tärkeä strateginen työkalu julkisille tahoille, jotka haluavat säilyttää hallinnan ydinpalveluissaan. Sidosyksikköpoikkeus on hankintaoikeuden kiistanalaisimpia alueita, ja EU-tuomioistuin sekä kansalliset valitusviranomaiset, kuten Suomen markkinaoikeus, testaavat jatkuvasti sen rajoja oikeuskäytännössään.