markkinakartoitus

Markkinakartoitus julkisissa hankinnoissa tarkoittaa järjestelmällistä tiedonkeruuta saatavilla olevista toimittajista, tuotteista, palveluista ja kilpailuolosuhteista ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Se auttaa hankintayksiköitä tekemään perusteltuja päätöksiä kilpailutuksen rakenteesta ja realistisista vaatimuksista.

Miten markkinakartoitus toimii?

Markkinakartoitus alkaa tyypillisesti työpöytätutkimuksella: tietokantojen, toimialaraporttien, toimittajarekisterien ja aiempien sopimusten tarkastelulla. EU:n hankintadirektiivin 2014/24/EU artikla 40 sallii nimenomaisesti hankintayksiköiden toteuttaa alustavia markkinakartoituksia hankintojen valmistelemiseksi.

Sitä voi ajatella kotitehtävien tekemisenä ennen suuren hankkeen käynnistämistä: mitä paremmin ymmärrät markkinatilanteen, sitä parempia päätöksiä voit tehdä. Markkinakartoituksen tulokset ohjaavat keskeisiä valintoja, kuten hankintastrategian muodostamista, vaatimusmäärittelyn laatimista ja sen arviointia, tarvitaanko rakenteellisempaa markkinavuoropuhelua toimittajien kanssa.

Yleisiä menetelmiä

Hankintayksiköt voivat toteuttaa markkinakartoituksen:

• Työpöytätutkimus: Toimittajarekisterien, toimialatilastojen ja julkisten tietokantojen haku
• Tietopyyntö (RFI): Muodolliset pyynnöt markkinoille kapasiteettia ja saatavilla olevia ratkaisuja koskevista tiedoista
• Ennakkoilmoitus: Julkaisu alustoilla kuten TED markkinoiden informoimiseksi ja palautteen kutsumiseksi
• Aiempien sopimusten analyysi: Vastaavien hankintojen tulosten ja oppien tarkastelu

Keskeinen periaate on, että markkinakartoitus ei saa vääristää kilpailua eikä loukata tasapuolisen kohtelun periaatetta. Mikäli kartoitukseen osallistunut toimittaja myöhemmin jättää tarjouksen, on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi.

Cobrief helpottaa tulevien hankintamahdollisuuksien seurantaa ja markkinakehityksestä perillä pysymistä.

Perusteellinen markkinakartoitus johtaa paremmin suunniteltuihin kilpailutuksiin, vähentää epäonnistuneiden menettelyjen riskiä ja varmistaa, että vaatimukset vastaavat markkinoiden todellista tarjontaa.