hankintadata

Hankintadata on rakenteistettua tietoa, joka syntyy julkisten hankintojen prosesseissa. Se kattaa kaiken hankintailmoituksista ja tarjouspyyntöasiakirjoista jätettyihin tarjouksiin, hankintapäätöksiin ja sopimusten arvoihin. Data kertoo, mitä julkinen sektori ostaa, keneltä ja mihin hintaan.

Miten hankintadata syntyy?

Kun hankintayksikkö toteuttaa hankinnan, dataa syntyy jokaisessa vaiheessa: suunnittelussa, ilmoittamisessa, tarjousten vastaanottamisessa, arvioinnissa ja sopimuksen tekemisessä. Suomessa kansalliset hankintailmoitukset julkaistaan HILMA-järjestelmässä (hankintailmoitukset.fi), ja EU:n kynnysarvot ylittävät hankinnat julkaistaan myös TED-tietokannassa (Tenders Electronic Daily). Yksityiskohtaisempi data, kuten jätetyt tarjoukset ja arviointitulokset, on usein lukittuna hankintayksiköiden käyttämiin sähköisiin hankintajärjestelmiin.

Suomen julkisen sektorin hankintojen arvo on noin 47 miljardia euroa vuodessa. Hansel toimii valtion yhteishankintayksikkönä ja kerää tilastotietoa keskitetyistä hankinnoista, mutta kattava ja avoin data yksittäisistä hankinnoista on edelleen puutteellista. Hankintalaki (1397/2016) asettaa pelisäännöt julkisille hankinnoille, mutta datan avoimuuteen liittyvät vaatimukset ovat toistaiseksi rajalliset.

Miksi hankintadata on tärkeää?

• Avoimuus ja vastuullisuus: Avoin hankintadata mahdollistaa julkisten menojen analysoinnin, väärinkäytösten havaitsemisen ja sen valvonnan, miten vertailuperusteita ja hankintalain vaatimuksia noudatetaan
• Parempi kilpailu: Kun data on vapaasti saatavilla, useammat toimittajat löytävät relevantit hankintamahdollisuudet ilman kalliita seurantapalveluja, mikä lisää kilpailua
• Dataohjautuva hankinta: Koottu hankintadata paljastaa kulutusmalleja ja markkinakeskittymiä, mikä auttaa hankintayksiköitä laatimaan parempia hankintastrategioita
• Markkinatieto: Toimittajille historiallinen hankintadata tarjoaa arvokasta tietoa tulevista tarpeista sekä valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden ostokäyttäytymisestä

Työkalut kuten Cobrief keräävät ja jäsentävät hankintadataa useista lähteistä, mikä helpottaa toimittajia löytämään relevantit hankinnat ja seuraamaan markkinoita.

Kohti avointa hankintadataa

EU:ssa on meneillään useita aloitteita hankintadatan saatavuuden parantamiseksi. eForms otettiin Suomen HILMA-järjestelmässä käyttöön jo syyskuussa 2023, ja EU-tasolla ne tulivat pakollisiksi lokakuussa 2023. eForms on standardoinut ilmoitusten julkaisemisen TED-tietokannassa, ja EU:n Public Procurement Data Space (PPDS), joka lanseerattiin syyskuussa 2024, yhdistää TED-datan kansallisiin tietoaineistoihin. Suomi on yksi neljästä ensimmäisestä maasta, jotka ovat liittyneet PPDS-järjestelmään. Kansainvälisesti Open Contracting Data Standard (OCDS), jota G7- ja G20-maat tukevat, on johtava standardi rakenteisen hankintadatan julkaisemiseen.

Suomessa HILMA-järjestelmä tarjoaa perustason ilmoitusdataa, mutta kansallisten kynnysarvojen alittavien hankintojen data on epätasaisesti saatavilla. Yhtenäisempi ja avoimempi datainfrastruktuuri mahdollistaisi paremman seurannan ympäristövaatimuksista, sosiaalisista ehdoista ja kilpailusta hankintalain tavoitteiden mukaisesti.

Avoin hankintadata on edellytys todelliselle avoimuudelle julkisissa hankinnoissa. Kun tieto on saatavilla ja koneluettavassa muodossa, viranomaiset, toimittajat ja kansalaisyhteiskunta voivat yhdessä edistää julkisten varojen tehokkaampaa käyttöä.