Mikä on
esteellisyys
Tunnetaan myös nimellä: jääviys, eturistiriita
Esteellisyys julkisissa hankinnoissa syntyy, kun hankintaprosessiin osallistuvalla henkilöllä on henkilökohtaisia, taloudellisia tai muita intressejä, jotka voivat vaarantaa puolueettomuuden. Esteellisyyssäännöt on suunniteltu varmistamaan, että julkiset sopimukset myönnetään reilusti ja läpinäkyvästi ilman suosimista.
Miten esteellisyyssäännöt toimivat?
EU:n hankintadirektiivin 2014/24/EU (24 artikla) mukaan hankintayksiköiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet eturistiriitojen tehokkaaksi ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja korjaamiseksi koko hankintaprosessin ajan. Säännöt koskevat kaikkia prosessiin osallistuvia henkilöitä, mukaan lukien hankintayksikön puolesta toimivat ulkoiset konsultit.
Tietyt tilanteet johtavat automaattisesti esteellisyyteen, esimerkiksi jos arvioijalla on perhesuhde tarjoavan yrityksen henkilöön tai hän toimii sen hallituksessa. Näiden automaattisten perusteiden lisäksi sovelletaan laajempaa arviointia: mikä tahansa tilanne, jossa henkilön puolueettomuus voidaan perustellusti kyseenalaistaa, voi muodostaa eturistiriidan.
Suomessa hankintalaki (1397/2016) viittaa hallintolain esteellisyyssäännöksiin. Markkinaoikeus on linjannut, että julkisissa hankinnoissa sovelletaan tiukempia esteellisyysstandardeja kuin yleisessä hallintotoiminnassa.
Miksi esteellisyyssäännöt ovat tärkeitä?
- Ne varmistavat kaikkien toimittajien tasapuolisen kohtelun tarjouskilpailussa
- Ne suojaavat julkista luottamusta veronmaksajien varojen käyttöön
- Hankintayksiköillä on velvollisuus ylläpitää järjestelmiä esteellisyyden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi
- Toimittajat voivat riitauttaa päätöksiä Suomessa markkinaoikeudessa
Esteellisyyden paljastuminen vertailuperusteiden arvioinnin jälkeen voi johtaa toimittajan poissulkemiseen tai jopa koko kilpailutuksen mitätöimiseen. Cobrief auttaa toimittajia seuraamaan hankintailmoituksia ja pysymään ajan tasalla hankintaprosesseista, joissa avoimuus ja tasapuolinen kohtelu ovat keskeisiä.
Esteellisyyssäännöt ovat julkisten hankintojen kulmakivi. Varmistamalla päätöksentekijöiden puolueettomuuden ne ylläpitävät reilua kilpailua ja kansalaisten luottamusta siihen, että hankinnat palvelevat yhteistä etua.